Kempeleestä on ajan saatossa lähetetty lentoon kaksi uraohjusta. Toinen ammuttiin keväällä 2019 alas epämääräisissä ja/tai -pätevissä olosuhteissa, mutta tärkeämpi jatkaa voittokulkuaan stratosfäärissä hamaan tulevaisuuteen. Tämä edelleen taivaita syleilevä aerodynaaminen täystuho on O Samuli A – mies monilla kasvoilla, kovalla raudalla ja hitaalla sytytyksellä.
O Samuli A on tuottanut omaperäistä elektronista äänimaisemaansa 90-luvun hämäristä saakka. Kulttiyhtye The Leo Bugariloves -yhtyeen innoittamana aloitteleva konemuusikko suuntasi tuolloin Oulun panttilainaamon huutokauppaan ja kohdisti voittavan huudon Yamaha Portasound PSS-140 -kosketinsoittimeen. Tästä alkoi matka kohti ensimmäisiä neliraituriäänityksiä, kotipolttoisia CD-r-julkaisuja ja kansainvälisiä (artisti on soittanut tiettävästi mm. Tallinnassa ja Tukholmassa) keikka-areenoita.
Tätä nykyä Helsingin Merihaasta käsin operoivan O Samuli A:n työskentelylle ja toiminnalle on tyypillistä käppäinen lo-fi-estetiikka, DIY-henkisyys ja vino kieliposkisuus. Vokalistin virkaa on tarvittaessa toimittanut internetin poimujen kätköissä leukojaan loksuttava selainpohjainen puhesyntetisaattori MC Mikropuhe. Muiksi soundilähteiksi ovat päätyneet milloin klassiset analogisyntikat, milloin Nintendo Gameboy tai patterikäyttöisen leluaseen äänipiiriin perustuva dubbisireeni. Lopputuloksena on syntynyt moniin muihin elektronisen musiikin kentän toimijoihin verrattuna maanläheistä, humaania ja lämpöistä säveltaidetta.
O Samuli A on kaihtanut tiukkoihin genreihin kiinnittymistä, mutta onnistunut säilyttämään oman äänensä operoidessaan elektronisen musiikin eri alueilla. Jos ja kun genreihin luokittelu on musanepsyille kuitenkin ihan pakko, voitaneen O Samuli A:n teokset pullauttaa kellumaan esimerkiksi dumbient, chipstep, bleeps and $tyles, anystep, O-funk tai happy-nordic-acid -mikrogenrejen kanssa samaan kahluualtaaseen.
Syyskuussa julkaistava Condition Yellow albumi on nyrkkihattuinen jatkumo vuoden 2014 kovimpien kotimaisten äänitteiden joukkoon lukeutuneelle Field Trip -albumille ja jo legendaariseksi muodostuneelle Ei vittu kytät -seiskatuumaiselle.
